Jos joku vielä kuulee mua

Talossa on taas liian hiljaista Sellainen hiljaisuus joka painaa korvia sisältäpäin Istun lattialla selkä vasten kaappia Ja yritän muistaa milloin viimeksi tunsin jotain oikeaa Kello näyttää puolta neljää Eikä tiedä onko yö vai aamu enää Verhot heiluu vähän Niinku joku olisi juuri lähtenyt pois Ja ehkä lähti Koska ihminen ei hajoa kerralla Se tapahtuu hitaasti Yksi menetetty ilta kerrallaan Kuuleeko kukaan Miten kovaa ihminen voi hajota sisältä Ilman että ääntä kuuluu ulospäin Mä kannan vieläkin Kaikkia niitä versioita itsestäni Joita en pystynyt pelastamaan Ja silti Jossain tämän kaiken alla Sydän hakkaa vastaan Niinku se yrittäisi muistuttaa Etten mä ollut aina näin kylmä Muistan vielä miltä toivo kuulosti Se kuulosti naurulta toisessa huoneessa Lämpimiltä käsiltä Ja siltä ettei tarvinnut pelätä huomista Nyt jokainen aamu alkaa selviytymisellä Ja jokainen yö päättyy samaan kysymykseen Kuinka kauan ihminen voi jatkaa näin Mutta kaikkein raskainta ei ole kipu Vaan se hetki Kun alat uskoa ettet enää ansaitse parempaa Kuuleeko kukaan Miten hiljaa ihminen katoaa Ennen kuin siitä tulee vain varjo seinälle Mä yritin peittää tämän kaiken Meluun Pulloihin Valheisiin Toisiin ihmisiin Mutta mikään ei koskaan täyttänyt sitä tyhjää Joka kasvaa kun lakkaa rakastamasta itseään Ja jos huominen vielä tulee Mä haluan yrittää kerran oikeasti En siksi että olisin vahva Vaan koska mä en enää jaksa kuolla hitaasti Jos joku vielä kuulee mua Älä päästä irti vaikka väsyttää Vaikka maailma tuntuu unohtaneen meidät Koska ehkä meitä ei luotu katoamaan näin Ehkä kaikki nämä arvet Ei ole loppu Vaan todiste siitä Että me selvittiin yöstä Joka yritti niellä meidät kokonaan Mä oon vielä täällä