← Takaisin sanoituksiin
Viimeinen olueni - VYRA

Viimeinen olueni

Viimeinen kerta. Tämä kappale jatkaa VYRAn tarinaa ja vie kohti yhä kovempia tunteita.

Sanoitukset

Mä makaan yksin kotona Katto tuijottaa mua takaisin Sarja pyörii taustalla Mut en kuule siitä mitään enää Kello liikkuu liian hitaasti Ajatukset hakkaa seiniä Jääkaapissa olut odottaa Vaikka sitä ei edes tee mieli juoda Mut joku pakottava ääni Nostaa mut taas lattialta Askel askeleelta kylmään valoon Niinku tietäisin jo valmiiks loppuratkaisun Ja mä vihaan tätä tunnetta Kun oma pää käskee hajoomaan Pakko vaan juoda Vaikka keho huutaa vastaan Joka päivä sama sota Sama helvetti mun sisällä Juon sen pois Ja meen vessaan oksentamaan elämää ulos Mä en enää tunne itseäni Peilistä katsoo joku muu Mut jossain syvällä pieni ääni sanoo Sä et oo syntynyt tähän Ehkä vielä jonain aamuna Herään ilman häpeää Enkä tarvitse enää mitään Mikä repii mut rikki sisältä Aamut maistuu metallilta Yöt katoa sumuun uudestaan Lupaan aina lopettaa Ja rikon lupauksen ennen iltaa En tiedä enää miten tästä palataan Vai osaanko enää edes yrittää Mut jossain tuolla pimeyden alla Mä haluun vielä elää Ja tässä mä nyt oon Istun sohvalla yksin Olut jääkaapissa Mutta tänään Mä en haluu sitä juoda Mä nään paremman tulevaisuuden Sellasen missä mä hengitän oikeesti Missä aamulla aurinko osuu kasvoihin Eikä häpeä ensimmäisenä sydämeen Mä nään itseni vielä vahvana En enää pullon pohjalla Ja ehkä kaikki se kipu Oli tie takaisin elämään Ehkä vielä jonain aamuna Mä herään vapaana Ja ensimmäistä kertaa vuosiin Hiljaisuus ei pelota mua enää
↑ Takaisin ylös