Mä melkein lähdin

Mä luulin et olin jo lähtenyt Mut joku osa musta jäi Tänään mä kävelin sen sillan yli Josta kuljin sata kertaa ennen En koskaan nähnyt jokea En koskaan nähnyt puita Katse maassa Vuodet taskuissa Ja pää täynnä ääniä Jotka ei kuuluneet mulle Yksi askel Toinen askel Koko elämä meni ohi Samaan aikaan Kun mä yritin vaan päästä iltaan asti Nyt mä katson ympärille Ja se tuntuu oudolta Niinku heräis kesken elokuvan Jota on katsonut vuosia Mä melkein lähdin Melkein annoin kaiken mennä Melkein uskoin Ettei mua kaivattais missään Mä melkein lähdin Ja se pelottaa mua vieläkin Koska nyt mä nään Kuinka lähellä olin Menettää kaiken Yks vanha kaveri huikkas kadulla Mun nimeä Ja mä käännyin automaattisesti Niinku ennenkin Mut tällä kertaa Mä jäin juttelemaan Viis minuuttia Ehkä kymmenen Ei puhuttu mistään tärkeestä Ei mistään suuresta Vaan säästä Ja siitä miten kesä tulee taas Ja silti Se tuntui enemmän elämältä Kuin kokonainen vuosi ennen Nyt mä katson ympärille Ja se tuntuu oudolta Niinku heräis kesken elokuvan Jota on katsonut vuosia Kukaan ei taputtanut Ei tullut ihmettä Ei mitään elokuvan loppua Vain tavallinen iltapäivä Ja se riitti Mä melkein lähdin Melkein annoin kaiken mennä Melkein uskoin Ettei mua kaivattais missään Mä melkein lähdin Ja se pelottaa mua vieläkin Koska nyt mä nään Kuinka lähellä olin Menettää kaiken Mä olin ihan siinä Ihan siinä Ja mä luulin ettei kukaan huomais Mä en saanut uutta elämää Mä sain tämän saman takaisin Kadut Ihmiset Aamut Ja ehkä Ehkä se olikin se ihme Mä melkein lähdin Mut joku osa mussa jäi Pieni Hiljainen Sitkeämpi kuin luulin Mä melkein lähdin Mut tänään mä jäin Ja kun ilta taas saapuu Mä en juokse sitä karkuun Mä avaan oven Ja jään Mä luulin et olin menettänyt kaiken Mut ehkä mä olin vaan eksyksissä