Ensimmäinen selvä aamu

Mä luulin et tääkin päivä tappaa mut Heräsin lattialta ilman että maailma pyöri Ensimmäinen aamu vuosiin ilman tölkin avausta Keittiössä haisi vanha elämä Tuhka, tyhjät pullot ja rikkinäinen hiljaisuus Aurinko osu verhojen välistä silmiin Melkein vihasin sitä valoa Koska se näytti kaiken Mitä olin yrittäny juoda pois Puhelin täynnä menetettyjä ihmisiä Viestejä joihin en koskaan vastannu Mut tänään ensimmäistä kertaa Mä en paennu enää itseäni Ja kädet täris vieläkin Mut sydän löi hitaammin Ehkä tää ei ookaan loppu Ehkä mä jäin henkiin syystä Tää on ensimmäinen selvä aamu Ensimmäinen hetki ilman pimeää Mä en tiedä kuka mä enää oon Mut en myöskään se joka hajos eilen Ja vaikka sattuu hengittää Mä hengitän silti Vaikka päässä huutaa helvetti Mä en avaa enää sitä tölkkiä Koska jollain tavalla Mä selvisin yön yli Ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Mä haluan jäädä eloon Naapurin lapset nauro pihalla Ja mä melkein aloin itkeä siihen ääneen Unohdin et maailmassa oli vielä Jotain puhdasta jäljellä Kahvi maistu katkeralta Mut ei yhtä katkeralta kuin minä ennen Katoin peiliin pitkään Enkä kääntäny katsetta pois Arvet silmien alla ei kadonnu Eikä menneet synnit mihinkään Mut ehkä paraneminen alkaa siitä Että lakkaa valehtelemasta itselleen Ja pelko asuu vielä täällä Se nukkuu mun varjossa Mut tänään se ei ohjaa mua Tänään mä nousen itse Tää on ensimmäinen selvä aamu Ensimmäinen hetki ilman pimeää Mä en tiedä kuka mä enää oon Mut en myöskään se joka hajos eilen Ja vaikka sattuu hengittää Mä hengitän silti Vaikka päässä huutaa helvetti Mä en avaa enää sitä tölkkiä Koska jollain tavalla Mä selvisin yön yli Ja ensimmäistä kertaa pitkään aikaan Mä haluan jäädä eloon Jos kuulet tän Älä luovuta vielä Sä et ehkä usko sitä nyt Mut joku päivä valo ei enää satu Tää on ensimmäinen selvä aamu Ja mä kannan tän kivun läpi Vaikka jokainen askel polttaa Mä en kaadu enää takaisin Jos vielä on huominen Mä haluun nähdä sen En täydellisenä Vaan elossa Mä jäin eloon