
Aurinko paistaa tänäänkin
Arkielämää kriisin jälkeen. Tämä kappale jatkaa VYRAn tarinaa ja vie kohti yhä kovempia tunteita.
Sanoitukset
Herään liian aikaisin
Vaikka en muista milloin nukahdin
Aurinko vuotaa verhojen läpi
Niin kuin tää ois tavallinen päivä
Mut heti kun avaan silmät
Se sama paino istuu rinnan päällä
Sellainen hiljainen paniikki
Joka ei huuda
Mut ei anna hengittää
Mietin mitä tekisin tänään
Niinkuin mulla olis vaihtoehtoja
Selaan puhelinta tyhjillä silmillä
Ja odotan että joku tarkoitus ilmestyis näyttöön
Mut lopulta
Mä laitan kengät jalkaan
En siksi että haluaisin elää
Vaan koska kalja on loppu
Ja aurinko paistaa tänäänkin
Ihmiset hymyilee parkkipaikalla
Kaikki näyttää siltä
Että elämä toimii
Mut mä seison kaupan pihassa
Muovikassi kädessä
Ja mietin vielä hetken
Käännynkö lenkkipolulle
Vai takaisin tähän samaan pimeään
Ja taas
Mä valitsen sen mikä tappaa hitaasti
Kotona hiljaisuus ottaa mut vastaan
Niin kuin se tuntis mut liian hyvin
Tölkki aukeaa
Ja huone hengittää hetken helpommin
Se on pahinta tässä kaikessa
Että hetken ajan
Tää oikeasti helpottaa
Sohva painaa mut paikalleen
Tunnit valuu ohi ilman muotoa
Aurinko liikkuu seinällä
Ja mä katson päivän kuolevan
Tekemättä mitään
Joskus mä mietin
Kuinka monta elämää mä oon jättänyt elämättä
Istumalla tässä
Tölkki kädessä
Esittäen että huomenna muuttuu kaikki
Ja aurinko paistaa tänäänkin
Naapurit leikkaa nurmikkoa
Jossain lapset juoksee pihalla
Ja maailma kuulostaa elävältä
Mut tässä huoneessa
Aika ei liiku ollenkaan
On vaan minä
Tää sohva
Ja hiljainen tapa kuolla päivä kerrallaan
Mä lupasin että tänään olis erilainen
Mut ehkä mä en enää tiedä miten